Seuran historiaa

YLEISTÄ HISTORIAA

Tietolähteenä käytetty mm. seuran 80-vuotisjuhlakirjaa.

 

 

1916

Voimistelu- ja Urheilu Seura Hyvinkään Ponteva perustettiin 4. heinäkuuta pidetyssä kokouksessa.

Jäseniä liittyi avauskokouksessa 78.

 

1916-1926                                                         

Seurassa harrastetut lajit: yleisurheilu, voimistelu, paini, hiihto ja pyöräily.

 

1926-1936

Jäseniä vuonna 1927 oli 120.

Uusina lajeina uinti, jalkapallo, pesäpallo ja mäkihyppy.

 

1936-1946

Jäseniä sotavuosina 299.

Uutena lajina nyrkkeily.

 

1946-1956

40-luvun lopussa lajeja olivat yleisurheilu, voimistelu, hiihto, paini, jää- pesä- ja jalkapallo, suunnistus, uinti sekä näyttämö- ja musiikkiharrastus. Suosituimpia lajeja olivat naisvoimistelu, jalkapallo sekä paini.

50-luvulle tultaessa Pontevan jäsenmäärä oli 803.

Olympiasoihdun Hyvinkään urheilukentälle toi Pontevan Pentti Laitinen.

Helsingin olympialaisiin valittiin Suomea edustamaan Pontevan kasvatti Aarno Seppälä. Hän joutui kuitenkin jättämään olympialaiset väliin loukkaantumisen takia.

50-luvun puolessavälissä jäsen määrä oli yli 1000, joista nuoria oli n. 600.

 

1956-1966

Vuonna 1959 Ponteva ja HUT järjestivät talviurheilujuhlat, jossa mukana oli mm. kaksi Neuvostoliiton maailman kärki mäkihyppääjää.

60-luvulle tultaessa pyöräily, hiihto, mäkihyppy, hiihto, kori- ja lentopallo sekä yleisurheilu olivat harrastetuimmat lajit. 60-luvun puolessa välissä myös suunnistus näytti jälleen heräämisen merkkejä.

1961 perustettiin Pontevan Veteraanikerho.

 

1966-1976

Seurassa toimivia lajeja olivat hiihto, mäkihyppy, koripallo, lentopallo, naistoiminta, voimistelu, painonnosto, pyöräily, suunnistus, yleisurheilu

1973 Ponteva järjesti yhdessä Tahkon kanssa Kalevan Kisat Hyvinkäällä.

1974 Pontevan lentopallomiehet nousivat SM-sarjaan. Visiitti jäi sillä kertaa yhden kauden pituiseksi.

1975 Ponteva ja Hyvinkään Rasti järjestivät hiihtosuunnistuksen MM-kilpailut Hyvinkäällä.

 

1976-1986

Seurassa harrastetut lajit rytminen voimistelu, yleisurheilu, kori- ja lentopallo, mäkihyppy, painonnosto, pyöräily ja suunnistus.

1982 Raimo Lehtonen saavutti yleisensarjan MM-hopeaa voimanostossa.

1981 miesten lentopallo nousi I-sarjaan

1984 Kari Myyryläinen edusti Suomea olympialaisissa.

1980 ensimmäinen ulkomaan vahvistus koripallossa.

 

1986-1996

Lajeja rytminen voimistelu, mäkihyppy, yleisurheilu, kori- ja lentopallo, pyöräily, suunnistus ja voimanosto.

1988 Pontevaan liittynyt Ari Anttas voitti suunnistuksessa Suomen mestaruuden.

1993 koripallo nousi 1-divisioonaan.

 

1996-2006

Lajit koripallo, lentopallo, yleisurheilu, suunnistus, voimanosto, pyöräily.

Jäsenmäärä vuonna 2005 oli 680, joista koripallossa n. 450.

Juhani Äijö saavutti ikämiesten voimailulajeissa lukuisia maailmanennätyksiä sekä MM- ja EM-mestaruuksia.

 

 

KORIPALLO 1950-

Ponteva aloitti koripallotoiminnan 1950, Hämeenkadun koulun valmistuttua. Pontevan koripallon isänä voidaan pitää Arvo Lundgrenia ja peliajatuksen isänä Helge Nygrenia.

Ensimmäiset pelipaidat hankittiin vuonna 1952, väriltään ne olivat oranssit.

1950-luvun pelaajia olivat mm. Mikko Lilja, Jouko Mustila, Leo Vivolin, Teuvo Talja, Matti Salo, Arvo Lundgren, Heikki Johansson, Seppo Vuorio, Osmo Kiukkonen, Armas Hämäläinen, Olavi Savilaakso ja Raimo Riekkinen. 

1958 Kaksi joukkuetta maakuntasarjassa.

1959 Pontevan A-pojille piirinmestaruus joukkueella: Keijo Savilaakso, Aulis Silvennoinen, Reijo Halme, Pentti Eirtovaara, Rauno Haapanen, Seppo Myyryläinen, Esko Mäkinen, Veikko Eloranta sekä Raimo Reunanen.

 

1960-luvulla mukana olleista mainittakoon Matti Salo, Reijo Halme, Urho Jegoroff, Keijo savilaakso, Eero Jokinen, Rauno Haapanen, Aulis Silvennoinen, Pentti Eirtovaara, Esko Mäkinen, Aimo Lehto, Seppo Myyryläinen, Pentti Myyryläinen, Hannu Ojalainen, Heikki Lauren, Pentti Kirjokivi ja Matti Lahtinen.

1966-67 Ponteva perussarjassa. Reijo Laiho nousi juniorina edustusjoukkueeseen.

1968-69 Nousu maakuntasarjaan.  Tosin putoaminen seuraavana kautena takaisin.

 

1972-73 Nousu maakuntasarjaan. A-pojat voittivat TUL:n mestaruuspronssia.

1974-75 B-pojat voittivat TUL:n mestaruuden joukkueella: Antti Rajamäki, Antti Vihavainen, Harri Lantz, Veijo Eskola, Pekka Paakkala, Hannu Laaksonen, Juha-Pekka Puumalainen, Olli-Pekka Miettinen, Hannu Tamminen, Timo Lainio ja huoltajana Reijo Laiho.

 

1976 Pontevan koripallo aloitti ensimmäisen kautensa Suomisarjassa voitettuaan karsinnoissa Kouvolan Kouvot. Tuossa joukkueessa pelasivat Juha Rajamäki, Antti Rajamäki, Antero Lempiö, Hannu Tamminen, Tapio Salminen, Timo Alfving, Antti Vihavainen, Matti Miettinen, Tapani Perälä, Reijo Nikkanen, Risto Kiivanen, Petri Heinilä, Harri Lantz ja Veijo Eskola. Valmentajana Rauno Haapanen ja apuna Pentti Eirtovaara.

1979-80 Pontevalle miesten TUL:n hopeamitalit. Timo Alfving voitti Suomisarjan Etelä lohkon korikuninkuuden.

 

Kaudelle 1980-1981 sai Ponteva ensimmäisen ulkomaanvahvistuksen. Hän oli tummaihoinen James Lyons. Tuolloin pelattiin edelleen Suomi-sarjaa.

Keväällä 1982 sijoitus Suomi-sarjassa oli neljäs ja se oikeutti paikkaan I-divisioonan karsintoihin. Nousu jäi vielä haaveeksi. Kauden ulkomaalaisapu oli Eric Karg. Pontevan ”edusjoukkue” kevätleirillä Prahassa.  Mukana mm. ”nuoret tähdet” Leo Lindtstedt ja Kari Tamminen sekä FC Teamista Pontevaan siirtynyt Matti Malminen.

1985-86 Hannu Tamminen suomensarjan korikuningas keskiarvolla 29,6.

1986-87 Antti Rajamäki (paluumuuttaja) ja Tapio Jämsä Pontevaan. Sarjanousu Kotkan karsinnoista. Nousijat silloiseen II-divariin: Kari Saarinen, Jyri Raunio, Mika Niemi, Hannu Tamminen, Antti Rajamäki, Tapio Jämsä, Marko Kohonen, Petri Nieminen (C), Matti Malminen, Jyrki Päärni, Eero Kilpijärvi ja valmentaja Reijo Laiho.

1987 päästiin jälleen karsimaan noususta II-divisioonaan ja paikka tälle sarjatasolle myös saavutettiin.

Kaudella 1987-88 pelattiin II-divisioonassa, joka osoittautui vielä liian kovaksi ja kauden päätteeksi pudottiin takaisin Suomi-sarjaan.

Seuraavalle kaudelle otettiin valmentaja paikkakunnan ulkopuolelta, Karhulasta tuli Pontevaa valmentamaan Harri Mannonen. Mannosen ura Pontevassa jäi yhden kauden mittaiseksi.

1989 TUL:n koripallon piiriturnaus Hyvinkäällä 15-16.4. Mukana 41 joukkuetta ja 78 ottelua.

 

1990-91 B-pojat pelasivat SM-sarjassa joukkueella: Janne Uotila, Jari Simonen, Jyrki Putus, Jussi Peltola, Harri Autero, Markku Parpala, Mikko Komi, Markus Nieminen, Charlie Nevander ja Petteri Laitinen. Valmentajina Reijo Laiho ja Rauno Haapanen. Sauli Zukale pelasi 1973 syntyneitten maajoukkueessa.

Syksyllä 1993 kausi aloitettiin uudessa alueellisessa I-divisioonassa. Pontevaan saatiin jälleen ulkomaan vahvistus Sean Byrd. Mies passitettiin kuitenkin syyskauden jälkeen kotimatkalle. Alkuvuodesta 1994 saapui Hyvinkäälle pallotaituri Fred Lovett. Uusi alueellinen I-divari muodostettiin. Hyvinkään Namikan koripallotoiminta siirtyi Pontevaan (lähinnä ikämiehiä).

1993-94 Sean Byrd saapui syksyllä mutta vaihtui Fred Lovettiin. Uusi alueellinen I-divari muodostettiin. Hyvinkään Namikan koripallotoiminta siirtyi Pontevaan (lähinnä ikämiehiä).

1994-95 Keith Claiborne vahvistuksena. 22 vuotiaat pojat SM-sarjassa kahdeksas tila. Pojat 1983 selvisivät minipoikien Nuori Suomi finaaliin. Tuloksena 5.s sija. ENSIMMÄINEN KATUKORIS JÄRJESTETTIIN KESKUSTASSA 9.7.1994. Koripalloliiton virallisessa listassa 117 HyPo-lisenssiä (liittoon postitetut lisenssikopiot).

1995-96 Hannes Koik I-joukkueen valmentajaksi. Jenkkiapuna Ian Stanback. Stanback I-divarin levypallokuningas keskiarvo 14,38. Hyvinkään Katukoris valittiin Suomen parhaiten järjestetyksi. Martin halli valmistuu. Suomi Saksa Martin hallissa 4.6.1995. Kauden palkitut: Pontevan paras ja ykkösen paras: Janne Uotila. Kauden paras juniori: Jarkko Paakkinen. Kauden valmentaja: Matti Miettinen. Kauden korisperhe: Blomqvistit (Raimo, Pirkko, Ilkka ja Mikko).Koripalloliiton virallisessa listassa 140 HyPo-lisenssiä (liittoon postitetut lisenssikopiot)

1996-97 Voimistelu ja Urheiluseura Hyvinkään Ponteva r.y. 80 vuotta. Juhlatilaisuus Keskustan koululla 13.10.1996. Tilaisuudessa Rauno Haapaselle hopeinen ansiomerkki ja pronssiset ansiomerkit saivat; Matti Malminen, Pekka Malminen, Matti Miettinen, Kari Tamminen ja Tapio Vuorinen. Ian Stanback jenkkivahvistus. Kauden palkitut: Pontevan paras ja ykkösen paras: Besim Maxhuni. Kauden paras juniori: Jussi Heikkilä. Kauden valmentaja: Hannes Koik. Koripalloliiton kiertopalkinto esimerkkijuniorille: Mikael Mustajoki.. Kauden korisperhe: Parkkilat (Veijo, Anne, Teemu, Tommi, Aleksi ja Anni ) Miesten maaottelu Suomi - Ruotsi 19.5.97 Martin hallissa. Kesällä 1997 Usmiin uusi alfalttikenttä. Koripalloliiton virallisessa listassa 216 HyPo-lisenssiä (liittoon postitetut lisenssikopiot).

1997-98 TAHKON KORIPALLOTOIMINTA SIIRTYI PONTEVAAN.Ensimmäinen Pontevan naisten virallinen koripallo-ottelu 31.8.97 Naisten Suomen Cup: HyPo-PuHu. Miesten divari ensi kertaa 16 joukkueen sarjana. Ponteva hienosti neljäs! Chris Davis I-divarin korikuningas keskiarvo 25.0.  Kauden palkitut: Koripalloliiton kiertopalkinto esimerkkijuniorille: Heidi Paajanen. Kauden paras junioripelaaja: Pauli Komi. Kauden paras naispelaaja: Hanna-Mari Eronen. Kauden paras miespelaaja: Besim Maxhuni. Vuoden valmentaja: Jyrki Vilkman. Vuoden koripalloperhe: Marina ja Jouni Kosken perhe. Ensimmäiset SM-mitalit Pontevaan, kun ikämiesjoukkue Lällärit sai SM-pronssia 40-vuotiaitten sarjassa. HyPo:n omat nettisivut avattiiin 23.3.1998. Veli Ponteva junioriturnaus, mukana 63 joukkuetta.  4.7.1998 Hyvinkään Katukoris: joukkueiden kokonaismäärä oli 148, sarjoja 20, pelaajia 558 ja pelejä yhteensä 261! Koripalloliiton virallisessa listassa 367 HyPo-lisenssiä (liittoon postitetut lisenssikopiot)

1998-99David Steigerwald jenkkivahvistuksena ja päävalmentajana  Alf Strömberg. Miesten I-divarissa sijoitus 11. Naiset II-divarissa neljänsiä.  Nuori Suomi turnauksessa C-pojat (-85) Hopealle ja minipojat (-87) ja minitytöt (-87) Pronssille. Pojat -90 Eteläisen alueen mestareiksi (valmentajat: Hannu Kokkinen ja Kai Lindfors). Aluefinaaleissa 5 joukkuetta HyPo:sta.  Ponteva sai Suomen Koripalloliitolta erikoismaininnan parhaasta lisenssimäärän kasvusta 65.3%, johon osasyynä oli Tahkon siirtyminen Pontevaan. HyPo oli Suomen viidenneksi suurin korisseura lisensseillä mitattuna (411 HyPo-lisenssiä). HyPo järjesti huumeiden vastaisen teemalauantain 23.1.1999. Päivällä ministeri Antti Kalliomäen joukkue, jossa mukana myös Arto Bryggare otti mittaa Hyvinkään Kaupungin joukkueesta ja Operaatio Elämän Sankarit (mm Mauri Oksanen, Hattu Peltonen, Janne Marvaila) jengi kohtasi HyPo:n naiset.  Illalla oli hyväntekeväisyysiltamat, missä esiintyi mm Kai Lind, Annikki Tähti, Anna Hanski jne. Päättäjäisissä Pontevan parhaana palkittiin edustusjoukkueen Mika Nyman. Parhaana naispelaajana Kaisu Eronen ja vuoden valmentajana P85 Pekka Malminen. Erikoispalkintoja nappasivat vielä: Jussi Heikkilä (paras juniori), Jukka Hätinen (esimerkkijuniori), Heinot (vuoden korisperhe). Kari Saariselle myönnettiin Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun ansiomitali ansiokkaasta seuratyöstä koripallon hyväksi. Veli Ponteva junnuturnauksessa 96 joukkuetta (212 peliä). Katukoris 3.7. 1999 onnistui loistavasti. Joukkueita 148 yhteensä 256 peliä. Eliittisarja, missä mm HIFK:n pelaajat Mika Nieminen, Jarkko Ruutu, Toni Sihvonen, Toni Lydman sekä valmentaja Ismo Lehkonen toivat oman värinsä, tosin eliittisarjan voitti Jari Mantila Team. Pontevan Rauno Haapaselle luovutettiin kymmenes Heikki Tuomala palkinto. Koripalloliitto 60 vuotta juhlatilaisuus Aikuiskoulutuskeskuksessa 28.10.1999. Ilkka Kauhanen luovutti Koripalloliiton pronssisen ansiomerkin seuraaville: Ritva, Heikkilä, Tarja Hätinen, Ari Hätinen, Reijo Laiho, Lea Leikkainen, Jaakko Leikkainen, Mika Niemi, Antti Rajamäki, Jyrki Vilkman ja Eija Vuorinen.

1999-00 Päävalmentajana Alf Strömberg ja apuvalmentaja Tarmo Petter. Jenkkivahvistuksena Luke Lloyd, joka voitti I-divarin levyri- ja blokkikuninkuuden. Eteläisen alueen aluefinaaleissa oli Pontevasta 6 joukkuetta (P83 hopeaa, P86 hopeaa, P90 pronssia, AT pronssia, T87 hopeaa, T91 hopeaa ). Päättäjäiset 6.5.2000 seuran paras pelaaja oli Ilari Lahtinen ja naisten paras Kaisu Eronen. Paras juniori Ilkka Blomqvist. Esimerkkijuniorin kiertopalkinnon sai Minna Pihkola ja puurtajapalkinnon Aki Karvonen. Kauden korisperhe oli Pihkolat. Vuoden valmentajan tittelin sai Hanna-Mari Eronen.Veli Ponteva junnuturnauksessa 85 joukkuetta ja 187 peliä.  Katukoris 1.7.00 Suomen kaikkien aikojen suurin tapahtuma joukkuemäärillä mitattuna, mukana 165 joukkuetta. Mukana julkkisten eliittisarjassa mm Pentti Arajärvi. Koripalloliiton virallisessa listassa 393 HyPo-lisenssiä (liittoon postitetut lisenssikopiot)

2000-01Päävalmentajana Tarmo Petter ja jenkkivahvistuksina Tunde Owoiya ja Theadre Kimbrough, jotka molemmat lähetettiin takaisin joulun tienoilla. Miesten I-joukkueen korikuningas oli Ville Pyykkönen (399 pistettä) ja koko I-divarin tarkin 3-pisteen heittäjä oli Ilari Lahtinen (57.6%) joka liittyi joukkueeseen joulutauon jälkeen. Naisten II-divarissa HyPo ja Järvenpään NMKY yhdistivät voimansa ja nousivat I-divariin HJ Basket nimellä. Eteläisen alueen finaaleissa oli mukana HyPo:sta 6 joukkuetta. P83:lle kultaa, P85:lle hopeaa, T91:lle hopeaa ja T87:lle pronssia. Kaudella 2000-01 Pontevan paras mieskoripalloilija: Ville Pyykkönen, paras naiskoripalloilija: Maiju Paajanen, paras juniori: Ilkka Blomqvist, esimerkkijuniori Jenni Runsamo, vuoden valmentaja: Olli-Pekka Auvinen, vuoden koris perhe: Nurmiset (Jaana, Jari, Jussi ja Johanna).  Katukoris 7.7. mukana 142 joukkuetta. Julkkisvapareissa mm Remu, Kotikatu-Team, Hanno Möttölä. Koripalloliiton virallisessa listassa 400 HyPo-lisenssiä (liittoon postitetut lisenssikopiot)

2001-02Päävalmentajana Tarmo Peter ja jenkkivahvistuksena Clifton Jones. Naisissa HJ Basket ei pystynyt pitämään I-divaripaikkaansa vaan putosi II-divisioonaan. Joukkuetta valmensi Päivi Vajavaara. Historiallisesti B-pojat (1986 syntyneet) pääsivät SM-sarjassa play off-vaiheeseen, mutta putosivat Suomen mestari Hongalle. A-pojat pelasivat SM-sarjassa ja jäivät sijoille 11-12 (1 voitto). Eteläisen alueen finaaleissa oli mukana HyPo:sta 4 joukkuetta. P90:lle, T91:lle ja T92:lle pronssia. Veli Ponteva turnauksessa oli mukana 116 joukkuetta. Päättäjäisten palkitut: Esimerkkijuniori: Jarkko Hätinen, paras juniori: Henri Vihavainen (-86), vuoden valmentaja: Matti Miettinen (P86 SM), Koripalloperhe: Miettiset (Matti, Eeva ja Kalle), paras naispelaaja: Anniina Ruoho-Meri, paras miespelaaja: Ville Pyykkönen

2002-03 Päävalmentajana Tarmo Petter ja jenkkivahvistuksena Demarcus Bolton. Janne Uotila voitti I-divisioonan kolmostilaston. Ikämiesten 45 v. sarjassa Lällärit voittivat SM-pronssia. A-pojat pelasivat SM-sarjassa (1 voitto).  Pojat 1987 pelasi valtakunnallisessa B-poikien I-divisioonassa ja saivat pronssia. Eteläisen alueen finaaleissa oli mukana 3 joukkuetta. B-tytöille (1987-88) hopeaa ja A-pojille (1984-86) pronssia. Päättäjäisten palkitut: Esimerkkijuniori (Koripalloliiton kiertopalkinto): Jaakko Rajamäki (-85), paras juniori: Ilkka Blomqvist (-84), vuoden valmentaja: Aki Karvonen (BT), vuoden juniorituomari: Jarkko Heino, koripalloperhe: Hirvoset (Kale, Riitta, Jussi ja Mikko), paras naispelaaja (Western Systems Trophy): Kaisu Eronen, paras miespelaaja (Rauski Haapanen Trophy): Janne Uotila.

 

2003-04 Päävalmentajana Tarmo Petter ja EU-vahvistuksena Gianni Costantiello (Kanadalainen, Italian passilla). Sarjasijoitus 8. kymmenen voittoa ja 16 tappiota. A-pojat (1985-87) pelasivat SM-sarjassa ja voittivat ns pikkufinaalin (sarjasijoitus 13.). Tytöt 1991 voittivat Nuorten Koriscupin. Lopputurnaus pelattiin Martissa. Pontevan parhaaksi miespelaajaksi valittiin Janne Uotila, naispelaajaksi Kaisu Eronen, parhaaksi junioriksi Jaakko Rajamäki, esimerkkijunioriksi Essi Heikkilä, vuoden juniorituomariksi Henri Vehviläinen, vuoden korisperheeksi Sinkkoset (Tytöt -91) sekä vuoden valmentajapalkinto meni Tytöt -91 parivaljakolle Minna Pihkola ja Eero Kilpijärvi. Toukokuussa 2004 uusi koripallojaoston puheenjohtaja Ari Hätinen sekä uusi koripallojaosto: Kari Lilja (vpj), Antti Rajamäki (siht.), Päivi Vajavaara, Eero Kilpijärvi, Kai Lantz, Jouni Koski. Päivi Vajavaarasta ensimmäinen maajoukkuevalmentaja (Tytöt -89).

 

2004-05 Miesten päävalmentajana Ilpo Lahtinen. Miesten joukkue putosi II-divisioonaan. Kevätkaudella ulkomaalaisvahvistuksena Slovekialainen Jozef Valek. Junioripuolella HyPolta ei ollut tällä kaudella joukkueita SM-sarjassa, mutta Eteläisellä alueen finaaleista tuli ennätyksellisesti kolme kultamitalia (A-pojat 1986-88), Pojat -94 ja Tytöt -91). Vuoden miespelaajaksi valittiin Timo Turunen, naispelaajaksi Maiju Paajanen sekä vuoden valmentajaksi A-poikien valmentaja Besim Maxhuni. Vuoden junioriksi valittiin 1989-syntynyt Jukka Rajamäki ja tällä kertaa seuran esimerkkijunioria ei valittu vaan sen sijaan valittiin esimerkkijuniorijoukkueeksi Tytöt -89, joka on omalla hyvällä esimerkillään ollut mukana kaikissa talkoohommissa hyvässä hengessä. Vuoden juniorituomari on Aino Sinisalo ja vuoden korisperhe Puustiset (Antti, Sirpa ja lapset Pekka, Reetta ja Veera). 

2005-2006 Miesten päävalmentajana toimi Ilpo Lahtinen. Joukkue tuli eteläisen alueen II-divisioonassa toiseksi ja pääsi I-divisioonakarsintoihin. Ensimmäisiset karsinnat joukkue voitti ja karsintasarjan ratkaisevassa ottelussa Rovaniemeä vastaan Ponteva hävisi jatkoajalla eikä noussut I-divisioonaan. Ulkolaisvahvistuksena Slovekialainen Jozef Valek. Naisten nuori joukkue pelasi II-divisioonassa valmentajanaan Tero Niskanen. A-pojat (1987-1989), A-tytöt (1987-1989) sekä B-pojat (1990) pelasivat SM-sarjaa. Joukkueet pelasivat alemmassa B-lohkossa, eivätkä päässeet jatkopeleihin. Eteläisen alueen finaaleissa oli HyPolta 4 joukkuetta, jotka kaikki saivat mitalit. Tytöt 1991 saivat kultaa (Pojat 1990 Hopeaa, Tytöt 1995 hopeaa, Pojat 1994 pronssia) Vuoden miespelaaja: Jozef Valek, Vuoden naispelaaja: Kaisu Eronen,Vuoden valmentaja: Päivi Vajavaara, Vuoden juniori: Juhani Jämsä (-90), Vuoden esimerkkijuniori: Piia Noronen (-89), Vuoden juniorituomari: Esko Sinisalo, Vuoden korisperhe: Karenit (Riitta Vivolin-Karen, Jouni, Turo -91, Katri -95). Katukoriksessa 1.7.06 mukana 78 joukkuetta.

2006-2007 ulkomaalaisvahvistuksena Slovakialainen Jozef Valek. Sarjataso II-divisioona.  Naiset pelasivat myös 2.divisioonassa. A-pojat, A-tytöt ja B-tytöt SM-sarjassa.

Paras miepelaaja Timo Turunen, Paras naispelaaja Katja Aumola, Paras junioripelaaja Mirka Kilpijärvi, esimerkkijuniori Jussi Malminen, vuoden valmentaja Eero Kilpijärvi, vuoden korisperhe Reunilat

 

2007-2008 Naisten edustusjoukkue hankki seuran historian ensimmäisen ulkomaalaisvahvistuksen. Tumma tyttö oli nimeltään Calisha Yates. Vahvistuksesta huolimatta pääsy 1.div karsintaan jäi parin korin päähän. Miesten joukkue pelasi 2 divarissa ja sijoitus oli neljäs. Vahvistuksena jatkoi Josef Valék. A-pojat ja A-tytöt pelasivat valtakunnallista 1 divaria.

Päättäjäisissä palkittiin: paras miespelaaja Josef Valék, paras naispelaaja Katja Aumola, paras junioripelaaja Mirka Kilpijärvi, vuoden Pelisilmä palkinto Oona Järvinen, esimerkkijuniori Kasper Kiiski, vuoden valmentaja Petri Salo, vuoden korisperhe Niemiset, juniorierotuomari Sakari Salo 

 

2008-2009. Naiset nousivat 1.divisioonaan. Naisten joukkueen vahvistuksena pelasi Erin Komi. Miehet säilyttivät paikkansa 2. divarissa. A.tytöt tulivat valtakunnalisessa 1. divarissa toiseksi.

KAUDEN 2008 – 09 VALMENTAJA TERO NISKANEN

KAUDEN 2008 – 09 ESIMERKKIJUNIORI EMMI JÄRVINEN

KAUDEN 2008 – 09 VUODEN JUNIORITUOMARI SINI NORONEN

KAUDEN 2008 – 2009 PARAS JUNIORI MIRKA KILPIJÄRVI

KAUDEN 2008 – 09 PERHE KARLSSONIT: Piia, Pete, Mari ja Karoliina

VUODEN PELISILMÄ PALKINTO ERIN KOMI

KAUDEN 2008 – 09 PARAS NAISPELAAJA MIRKA KILPIJÄRVI

KAUDEN 2008 – 09 PARAS MIESPELAAJA TIMO  TURUNEN


2009-2010. Naiset pelasivat hienon kauden 1.divarissa, sijoittuen kauden päätteeksi kolmanneksi. ToPo nousi suoraan mestaruussarjaan. Koska sarjakakkonen Pyrintö ei lähtenyt mestaruussarjakarsintoihin, sai HyPo mahdollisuuden päästä yrittämään karsintojen kautta ylimmälle sarjatasolle. Mestaruussarjalainen Keravan Kori-80 oli kuitenkin vahvempi ja säilytti sarjapaikkansa. Pontevan naisia valmensivat Tero Niskanen ja Eero Kilpijärvi.
Pontevan naisten joukkueessa pelasi upean kauden jenkkivahvistus Lashawn Johnson. Lashawn joutui kuitenkin matkustamaan juuri ennen kauden tärkeimpiä pelejään kotiin perhesyistä.
Ponteva ja JKS tekivät keväällä 2009 yhteistyösopimuksen, jonka mukaan JKS:n A-poikia tulee pelaamaan Pontevaan miesten kakkosdivaria kaudelle 2009-2010. Valmentajaksi sopimuksen mukaan tulee Besim Maxhuni. Syksyllä, viikko ennen sarjapelien alkua, JKS purki kuitenkin sopimuksen. Ponteva sai haalittua kuitenkin joukkueen kiireellä kasaan ja valmentajiksi suostuivat Jyti Vilkman ja Reijo Laiho. Miehet säilyttivät sarjapaikkansa 2.divarissa karsintojen kautta.

A-tytöt olivat SM-sarjassa viidensiä ja B-tytöt valtakunnallisessa 1.divarissa kolmansia.  

KAUDEN 2009-2010 PALKITTUJA
Paras miespelaaja: TONI HONKA
Paras nasipelaaja: MIRKA KILPIJÄRVI
Paras junioripelaaja: MIRKA KILPIJÄRVI
Vuoden esimerkkijuniori: ANNI JÄMSÄ
Vuoden valmentaja: TERO NISKANEN
Vuoden korisperhe: PERHE KILPIJÄRVI
Pelisilmäpelaaja: JOHANNA NURMINEN
Joukkuehengen luoja: KAISU ERONEN
Puurtajajuniorit: JONNA NIEMINEN,INES MAXHUNI, VILLE RAUTANEN, PAULI RAURAMO

2010-2011 palkitut


HyPon B-tytöt pelasivat loistavan kauden B-tyttöjen SM-sarjassa ja saavuttivat hienosti SM -hopeamitalin
Joukkueessa pelasivat:
Nora Maxhuni, Anni Jämsä, Ella Pirttinen, Moona Hämäläinen, Venla Laakso, Noora Airola, Jonna Nieminen, Elisa Spönla, Veera Rönn, Veera Puustinen ja Noora Gärdström

Paras naispelaaja Anni Jämsä
Paras miespelaaja Ilkka Blomqvist
Paras juniori Anni Jäms
Esimerkkijuniori B-tyttöjen SM hopea joukkue
Vuoden Valmentaja Tarja Nieminen ja Päivi Vajavaara
Vuoden Korisperhe  Perhe Laakso
Pelisilmä palkinto Katja Aumola
Joukkuehengen luoja Rauno Haapanen
Puurtajajuniorit Panu Pirttinen ja Sakari Laakso
Erikoispalkinto Mirka Kilpijärvi

 

2011-2012

NAISET SM-SARJAAN!!!
Naisten 2.joukkue 2.divariin
A-tytöt SM-sarjan 6.
C-pojat SM-sarjan 6.

Palkitut:
Paras naispelaaja Sofia Ukkonen
Paras miespelaaja Toni Honka
Paras juniori Edon Maxhuni ja Moona Hämäläinen
Esimerkkijuniori Jonna Nieminen
Vuoden Valmentaja Besim Maxhuni
Vuoden Korisperhe Perhe Hämäläinen
Pelisilmä palkinto Naisten edustusjoukkue
Joukkuehengen luoja Janne Nieminen

Joukkueiden palkittuja
A-tytöt
Paraspelaaja Moona Hämäläinen
Esimerkkipelaaja Fanny Kilpinen
Tsemppipelaaja Ella Pirttinen

A-pojat
Kehittynein pelaaja Niko Luukkola
Esimerkkipelaaja Tuomas Lehtronen
Tsemppipelaaja Kalle Alander

B-pojat
Kehittynein pelaaja Santeri Siven ja Panu Pirttinen
Esimerkkipelaaja Mikko Rajamäki
Tsemppipelaaja Sakari Laakso

B-tytöt
Kehittynein pelaaja Elisa Spönla
Esimerkkipelaaja Veera Puustinen
Tsemppipelaaja Veera Rönn

C-pojat -98
Kehittynein pelaaja Julius Ruotsalainen
Esimerkkipelaaja Edon Maxhuni 
Tsemppipelaaja Aleksi Rikka

C-tytöt
Kehittynein pelaaja Karolina Karlsson
Esimerkkipelaaja Nona Kantomaa
Tsemppipelaaja Sara Salonen

C-pojat P99
Kehittynein pelaaja Santeri Kuronen
Esimerkkipelaaja Tommi Kujala
Tsemppipelaaja Teemu Kurri

Pojat -00
Kehittyneinpelaaja Matias Rikka

 

KAUSI 2012-2013
 

Naisten vierailu SM -sarjassa jäi yhden kauden mittaiseksi.
Miehet säilyttivät karsintojen kautta paikkansa 2.divarissa
A-tyttöjen sijoitus SM-sarjassa oli 10.
B-poikien sijoitus SM-sarjassa oli 9.

Kauden palkitut:

Paras naispelaaja: Oona Järvinen
Paras miespelaaja: Ilkka Blomqvist
Paras junioripelaaja: Anni Jämsä
Esimerkkijuniori: Mikko Rajamäki
Vuoden valmentaja: Janne Hartikainen
Vuoden korisperhe: Perhe Rikka
Silmäaseman pelisilmäpalkinto: Fanny Kilpinen
Kaisu Eronen, Joukkukkuehengen luoja -palkinto, Hanna-Mari Eronen
Puurtajajuniorit:  Sakari Laakso, Panu Pirttinen, Aleksi Mäkelä

A-pojat
Kehittynein pelaaja: Mikko Rajamäki
Esimerkkipelaaja: Emil Kivi
Tsemppipelaaja: Niko Borissov

A-tytöt:
Kehittynein pelaaja: Elisa Spönla
Esimerkkipelaaja: Noora Korhonen
Tsemppipelaaja: Paula Poikela

B-pojat
Kehittynein pelaaja: Aleksi Rikka
Esimerkkipelaaja: Sakari Laakso
Tsemppipelaaja: Panu Pirttinen

B-pojat 2div:
Kehittynein pelaaja: Julius Ruotsalainen

Tsemppipelaaja: Aleksi Tuomi

B-tytöt:
Kehittynein pelaaja: Noora Hartikainen
Esimerkkipelaaja: Maiju Alfving
Tsemppipelaaja: Salla Salonen

C-pojat
Kehittynein pelaaja: Valtteri Leskinen / Antti Nikkanen
Esimerkkipelaaja: Matias Paloniemi / Kalle Räsänen
Tsemppipelaaja: Owen Zhang

C-tytöt 1:
Kehittynein pelaaja: Vera Mäenpää  
Esimerkkipelaaja: Elina Arike
Tsemppipelaaja: Meri Damoiseaux

C-tytöt 2:
Kehittynein pelaaja: Saana Hautala
Esimerkkipelaaja: Aino Schulz
Tsemppipelaaja: Mira Helminen

 

Kausi 2013-2014

Naisten edustusjoukkue pelasi hienon kauden 1.divarissa.
Nousukarsinnoissa Vimpelin Veto oli kuitenkin parempi ja nousi SM liigaan.
Miehet pelasivat 2.divarissa ihan kelpo kauden.
Miesten 2. joukkue nousi 3. divariin
Naisten 2. joukkue pelasi 2.divaria.
A-tytöt pelasivat SM sarjaa, ollen Suomen 9. paras joukkue.

Palkitut:
Paras miespelaaja: Toni Honka
Paras naispelaaja: Kaisa Höök
Paras junioripelaaja: Ella Pirttinen
Esimerkkijuniori: Panu Pirttinen
Vuoden valmentaja: Sami Mäenpää
Vuoden korisperhe: Perhe Huohvanainen
Pelisilmäpalkinto: Venla Laakso
Joukkuehengen luoja: Jyrki Putus
Puurtajajuniorit: Annika Rinne ja Katri Vartia
Juniorituomari: Annika Rinne
Pitkäaikainen seuratyö: Mika Niemi

A-pojat
Esimerkkipelaaja: Panu Pirttinen
Kehittynein pelaaja: Jesse Malinen
Tsemppipelaaja: Mikko Rajamäki

A-tytöt
Esimerkkipelaaja: Venla Laakso
Kehittyneinen pelaaja: Elisa Spönla
Tsemppipelaaja: Jonna Nieminen

B-pojat
Esimerkkipelaaja: Matias Rikka
Kehittyneinen pelaaja: Teemu Kurri
Tsemppipelaaja: Tommi Kujala

C-pojat 00
Esimerkkipelaaja: Ossi Kuittinen
Kehittyneinen pelaaja: Hannes Karttunen
Tsemppipelaaja: Tommy Niemelä

C-pojat 01
Esimerkkipelaaja: Elmeri Saurus
Kehittyneinen pelaaja: Leevi Neste
Tsemppipelaaja: Juho Portti

C-tytöt 00
Esimerkkipelaaja: Vera Mäenpää
Kehittyneinen pelaaja: Elina Arike
Tsemppipelaaja: Saara Malhonen

C-tytöt 01
Esimerkkipelaaja: Meri Damoiseaux
Kehittyneinen pelaaja: Essi Latva-Käyrä
Tsemppipelaaja: Anni Kalmari

 

Kausi 2014-2015
Koska Kerava ja Honsu luopuivat naisten liigapaikoistaan nostettiin HyPo ja Pyrintö liigaan. 

Vuoden paras miespelaaja on:Timo Turunen
Vuoden naispelaaja: Taru Tuukkanen
Vuoden esimerkkijuniori: Mikko Rajamäki
Silmäasema palkinto: Anni Jämsä
Seurahenkipalkinto: Hannu Mattila
Vuoden korisperhe Putuksen perhe
Vuoden valmentaja Tero Niskanen
Paras juniori Vera Mäenpää
Puurtajajunnut tilastointipojat
Junnutuomari Kalle Räsänen

Kausi 2015-2016

Paras naispelaaja Henna Salomaa
Paras miespelaaja Akseli Rikka
Esimerkkijuniori Akseli Rikka
Paras junioripelaaja Vera Mäenpää
Vuoden valmentaja Tero Niskanen
Vuoden korisperhe Niskasen perhe
Pelisilmäpalkinto Anni Mäkitalo
Yhtyeishenkipalkinto Veli Ponteva ja Gorilla
Pitkäaikaisesta seuratyöstä palkittu Tarja Nieminen
Vuoden toimitsijat Marko Kohonen ja Johanna Nurminen
Vuoden juniorierotuomari Kalle Räsänen
Puurtajajunnut Elmeri Saurus ja Saana Kujala
vuoden teipparia Riikka Mäkelä

Kausi 2016-2017
Paras naispelaaja – Taru Tuukkanen
Paras miespelaaja – Ilkka Blomqvist
Pelisilmä-palkinto – Henna Salomaa
Paras Juniori – Meri Damoiseaux
Vuoden Korisperhe – Huohvanaiset: Timo, Miia, Eveliina ja Elina
Vuoden Joukkuehengen luoja – Hanna-Mari Kujala
Vuoden juniorituomari – Kalle Räsänen
Puurtajajuniorit – Niku Kivisaari ja 
Esimerkkijuniori – Elmeri Saurus
Vuoden Valmentaja – Hanns Sajaniemi (T07-08)
 

 

 



 

 

LENTOPALLO 1956-

Lentopallo aloitettiin kesällä 1956, jolloin harjoiteltiin ulkona. Syksyllä saatiin salivuoro Hämeenkadun koululta. Ensimmäiset pelit alkuvuodesta 1957 joukkueella Rainer Ekroht, Matti Helin, Pertti Jantunen, Eero Jokinen, Matti Salo ja Lauri Suvinen. Nousu Suomi-sarjaan (nykyinen II-sarja) tapahtui 1959. Vuonna 1964 ns. valtakunnalliset sarjat lakkautettiin ja Ponteva määrättiin ottamaan vauhtia perussarjasta Seuraavana vuonna kuitenkin noustiin jo maakuntasarjaan  ja 1966 takaisin Suomisarjaan. Tuolloin joukkueessa pelasivat Tarmo Kiuru, Juhani Suvinen, Pentti Kälviäinen, Keijo Suvinen, Pentti Ojala, Olavi Raitapuro, Kyösti Suvinen, Veli-Jussi Ahvenniemi, Osmo Jousi ja Martti Siira. Ensimmäisen 10-vuotisjakson aikana Ponteva vakiinnutti itsensä TUL:n kärkijoukkueisiin lukeutuvaksi.

Vuonna 1969 pelattiin Suomi-sarjassa kahden joukkueen voimin. Tuolloin oli lentopalloinnostus jo niin korkealla, että seurassa pelasi myös II-joukkue, ikämiehet ja juniorijoukkue.

Vuonna 1974 Ponteva nousi SM-sarjaan. SM-sarjakarsinnat pelattiin Puolimatkan koulun juhlasalissa, jonne oli ahtautunut 600-päinen yleisöjoukko. Nousun takuumiehinä olivat Juhani Suvinen, Erkki Ovaska, Jyrki Pirinen, Arvi Mustonen, Erkki Ahoniemi, Jarkko Hilden, Seppo Kankaanpää, Kyösti Tarvainen, Juhani Mast, Pentti Marin, Erkki Martiskainen, Seppo Laitinen, Keijo Suvinen ja Kyösti Suvinen.

Vierailu pääsarja tasolla jäi yhden kauden mittaiseksi.

Samana vuonna naiset pelasivat III-sarjaa toista kauttaan.

1975 keväällä miehet putosivat II-sarjaan, mutta vierailu tuolla sarjatasolla jäi vain vuoden mittaiseksi.

Syksyllä 1977 aloitettiin kausi taas I-sarjassa, jälleen oli kohtalona putoaminen.

I-sarjaan noustiin seuraavan kerran keväällä 1981, mutta jälleen keväällä –82 oli edessä putoaminen.

Kausi 1989-1990 jäi Pontevan viimeiseksi II-sarjassa ja koko miesten edustusjoukkue lopetettiin. Kakkosjoukkue pelasi vielä kauden 1990-91.Virallinen mieslentopallon lopettaminen tapahtui toukokuussa 1991.

 

LENTOPALLO NAISET

Pontevan naiset lähtivät tosissaan  sarjatoimintaan mukaan kaudella 1973-1974. Sitä ennen oltiin jo pidetty harjoituksia muutaman vuoden. III-sarjaa pelasivat Kaija Laitinen, Sirkka Suvinen, Maija Kasurinen, Saara Nieminen, Rauni Mustonen, Marja-Liisa Lehto, Kaarina Ranta, Eila Kolu, valmentajina mm. Seppo Vesala, Jarkko Hilden ja Hannu Anttonen.

Kauden 1978-1979 päätteeksi noustiin II-sarjaan joukkueella Tuula Ahola, Kaija Karjula, Eeva Käppi, Rauni Mustonen, Kaarina Ranta, Raija Rantala, Ruut Ruohonen, Pirkko Roukala, Inkeri Salminen, Kreetta Himanen, Sirkka Seppä, Saija Järvinen, Jaana Vartia, Leena Viitanen ja Kirsi Tiainen.

Kauden 1982-1983 päätteeksi oli putoaminen jälleen III-sarjaan, vaikka sijoitus sarjassa olikin hienosti viides. Naislentopallon suosion kasvaessa Suomessa, perustettiin myös IV-sarja. Tämän vuoksi viides sija ei riittänyt sarjapaikan säilyttämiseen.

Kauden 1985-1986 päätteeksi pudottiin IV-sarjaan.

Keväällä 1989 varmistettiin jälleen paikka III-sarjassa, mutta vierailu jäi vain yhden kauden mittaiseksi – edessä oli taas putoaminen.

1999 oi edessä nousu III-sarjaan, kymmenen vuoden tauon jälkeen. Nousun takana olivat valmentaja Jarmo Aspela sekä pelaajat Pirjo Aalto, Anne Kareinen-Husso, Merja Lylykangas-Aspela, Mervi Parpala, Satu Ranta, Marjo Saarinen, Sari Salomäki, Susanna Sipilä, Jaana Peltola ja Sari Tennosmaa.

Keväällä 2005 päästiin jo karsimaan II-sarja paikasta, mutta nousu jäi vielä haaveeksi.

Kauden 2005-2006 päätteeksi nousu sitten onnistui.

Syksyllä 2006 II-sarjan aloittava joukkue koostuu pelaajista: Pirjo Aalto, Tiina Hupli-Rooke, Anne Kareinen-Husso, Johanna Kahma, Riitta Karpinski, Mervi Kollanus, Ulla Koskela, Laura Myllymäki, Anna Okkonen, Heli Roivainen, Susanna Sipilä, Sari Sirniö ja  Tenkanen.

Keväällä 2006 yhdistyi Pontevan ja Namikattien lentopallotoiminta. Näin saatiin edustusjoukkueen lisäksi myös II-joukkue ja myös veteraanisarjoihin saadaan joukkue.

 

LENTOPALLO JUNIORIT

Junioritoiminta ei ole Pontevan lentopallotoiminnassa ollut kovin vankalla pohjalla. Junioreita on koko lentopallohistorian ajan ollut kuitenkin mukana toiminnassa.

Vuoden 1999 syksyllä  aloittivat vuosikymmenien jälkeen juniorityön seurassamme Pia ja Matti Salo. Yhteisharjoituksia pidettiin alussa 10-12 -vuotiaille tytöille ja pojille. Poikia kävi harjoituksissa vai kaksi, joten melko pian harjoitusryhmä koostui pelkistä tytöistä.

Vähitellen tyttöjen määrä harjoituksissa väheni ja kausi 2003-2004 jäi tällä erää viimeiseksi Pontevan lentopallon junioritoiminnassa.

 

Katso myös Lentopallojaoston sivut.

VETERAANIKERHO 1961-

Veteraanikerho perustettiin vuonna 1961. Kerhon tarkoituksena on olla aktiivisesta seuratoiminnasta pois siirtyneiden jäsenien yhdyssiteenä ja virkistystoiminnan järjestäjänä sekä tukea aatteellisesti ja taloudellisesti seuran nuorisotoimintaa.

Kerhon varainhankintaa on tehty paitsi jäsenmaksutuloilla myös kirpputori-, arpajais- ja myyjäistoiminnalla.

Kerhon toimintaan on kuulunut kokouksien lisäksi naisten käsityöillat, joissa ommeltiin arpajaisvoitoiksi erilaisia käsityön taidonnäytteitä, erilaisten retkien järjestäminen, teatterikäynnit, laivaristeilyt ja petankin sekä boccian pelaaminen.

Veteraanit osallistuvat myös aktiivisesti TUL:n veteraanijaoston toimintaan.

 

USMIN MAJA

Idea seuran jäsenten viihtyvyyden ja vapaa-ajanvietto mahdollisuuksien parantamisesta lähti liikkeelle jo vuonna 1936, kun silloinen puheenjohtaja Teuvo Kivikoski ehdotti, että alettaisiin etsimään Hyvinkään lähiympäristöstä sopivaa rantapalstaa, johon rakennettaisiin seuralle maja.

Valittiin toimikunta, joka alkoi selvittämään mahdollisuuksia. Sota-aika kuitenkin siirsi hankkeen toteutumista ja vasta 1948 saatiin kuulla, että Metsähallitukselta voitaisiin saada rantapalsta vuokratuksi Usminjärven rannalta. Asia eteni ja 1952 laskettiin rakennuksen perustuksia. Monien talkootuntien jälkeen vietettiin juhannuksena 1954 majan tupaantuliaisia.

Vuonna 1955 päätettiin perustaa säätiö hoitamaan Usmin majaa.

Sauna valmistui kesällä 1956. 

Vuosien varrella on uutta ja parempaa suunniteltu ja toteutettukin. On hankittu vene, tehty laituri, räjäytetty kallio ja tilalle rakennettu betoniset portaat, on rakennettu kivikkoiseen maastoon kaivo sekä raivattu lento-/koripallokenttä majan läheisyyteen.

Maa-alue ostettiin valtiolta 1990-luvulla.

SUUNNISTUS 1950-2005

Suunnistustoimintaa Pontevassa harrastettiin jonkin verran jo 1950-luvulla, mutta vasta 1960-luvulla lajia alettiin harrastamaan kilpailumielessä. 1960-luvun suunnistajanimiä olivat mm. Pentti Alho, Tarmo Talja, Olli Uotila, Reino Nyyssönen ja Reijo Myyryläinen.

Ensimmäiset kansalliset kilpailut Ponteva järjesti vuonna 1964 Usmin maastossa.

1970 osallistuttiin ensimmäistä kertaa Jukolan Viestiin. Suunnistustoiminta oli vilkasta 1970-luvulla ja hyviä menestyksiä saavutettiin kansallisissa kilpailuissa niin yleisessä, nuorten kuin ikämiesten sarjoissa. Myös naiset osallistuivat kilpailutoimintaan. Tuon ajan suunnistajia Pontevassa olivat mm. Reino Hakala, Asko Aarnio, Lasse Kiivanen, Aarre Häkkilä, Heikki Siivonen, Risto Uutinen, Matti Lind, Keijo Sinisaari, Kari Nyyssönen ja Reino Nyyssönen. Naisissa kilpailivat Meri ja Maari Häkkilä. Nuoria suunnistajia olivat mm. Jouko Nyyssönen, Unto Parikka, Juha Lindgren, Jari ja Jarmo Perholehto, Kari Häkkilä, Tapani Siivonen ja Päivi Siivonen.

1975 järjestettiin Hyvinkäällä Hiihtosuunnistuksen MM-kilpailut. Järjestelyistä vastasivat Ponteva ja Hyvinkään Rasti.

1970-luvun lopussa aloitettiin kansan- ja kuntosuunnistukset.

1979 tuli Pontevan joukkue TUL:n hiihtosuunnistusmestaruuskilpailuissa toiseksi joukkueella Jarmo Perholehto, Risto Uutinen, Veijo Salmi.

1980 Veijo Salmi voitti TUL:n hiihtosuunnistusmestaruuden.

1981 Jukolan Viestiin osallistui Pontevasta viisi joukkuetta, myös Venlojen Viestissä oli Pontevan joukkue. Samana vuonna Pontevan joukkue osallistui myös Tiomila-viestiin ensimmäisen kerran.

1983 Tapani Siivonen voitti TUL:n mestaruuden ja Veijo Salmi voitti TUL:n yömestaruuden.

1985 perustettiin Pontevaan Orient huippusuunnistusryhmä, tarkoituksena menestyä kansainvälisissä kilpailuissa ja SM-viestissä. Ryhmään kuuluivat Raimo Asikainen, Jarmo Lindroos, Hannu Hämäläinen, Ali Mättölä, Kimmo Pernu, Ari-Pekka Miettinen, Kari Vuorio, Tapani Siivonen, Heikki Salovaara ja Veijo Salmi.

1987 sijoitus Tiomilassa 28.

1988 Pontevaan liittynyt Ari Anttas voitti Suomen mestaruuden

1990 Ari Anttas sijoittui PM-viestijoukkueessa pronssille.

1990 sijoitus Tiomilassa 25.

1991 Pontevan joukkue SM viestissä neljäs, joukkue Ari Anttas, Jari Laitamäki, Mika Laitamäki ja Janne Honkonen.

1992 Sijoitus Tiomilassa 13. Rauno Asikainen ja Thomas Ekström liittyivät Pontevaan..

1993 Ponteva 23. Jukolan Viestissä.

 1990 luvun loppupuolella alkoi näkyä suunnistusinnostuksen hiipumista. Jukolan Viestiin osallistuttiin vuosittain, vaikka joukkueen keski-ikä olikin reippaasti yli viisikymmentä vuotta. Hyvinkään Rastin Kanssa järjestettiin yhdessä viikkokilpailuja Hyvinkään lähimaastoissa.

Nuorisotyötä ei oikein koskaan suunnistusjaostossa ollut ja kun vanhat konkarit ikääntyivät, jäi toiminta muutaman henkilön harteille.

Vuonna 2005 suunnistuksen jaostotoiminta loppui, mutta aktiivisimmat jäivät vielä kilpailemaan Pontevan nimissä.

PAINONNOSTO 1952-2004

Ensimmäiset kansalliset kilpailut järjestettiin 1952, mutta sen jälkeen olikin hiljaisempaa toimintaa useampien vuosien ajan.

 

1964 saavutti Mauri Hernesaho SM pronssia. Muita 1950 ja 60-luvun painonnostajia olivat Martti Kirjokivi, Paavo Kuisma, Kaarlo Hernesaho, Reijo Salminen ja Raimo Perälahti. Martti Kirjokivi saavutti kaksi TUL:n mestaruutta vuosina –67 ja –69. Reijo Salminen saavutti TUL:n mestaruuskisojen hopeaa vuonna 1967. Mauri Hernesaho saavutti SM pronssia vuonna 1973, Nuorten sarjoissa hän saavutti useita SM-mitaleita ja myös TUL:n mestaruuksia tuli useana vuonna.

 

1970-luvun lopussa alkoi Raimo Lehtosen menestyksekäs voimailu-ura. Menestystä tuli voimanostossa niin nuorten- kuin yleisessä sarjassa. Mitaleita kertyi TUL:n mestaruuskisoissa, SM-kisoissa, Pohjoismaiden mestaruuskisoissa ja kaiken huippuna yleisen sarjan MM-hopea 1982. Myös useita maailman ennätyksiä on kirjattu Lehtosen nimiin. Hän lopetti uransa 1984.

 

Tämän jälkeen voimailu harrastus jäi Pontevassa hieman iäkkäämpien miesten leveille harteille. Pontevan vahvat miehet, Juhani Äijön johdolla, ovat kahmineet ikämiessarjoissa lähes kaiken mahdollisen. Juhani Äijön nimiin on myös kirjattu useita maailman ennätyksiä ikämiessarjoissa. Maailman- ja Euroopan mestaruuksia on niin paljon, että heikompaa jo hirvittää, Suomen mestaruuksista puhumattakaan.

Paljon muitakin vahvoja ja menestystä niittäneitä voimamiehiä on Pontevassa ollut. Tapani Mielty, Niilo Tarvainen, Olavi Kanerva, kaikilla heillä on mitaleita ikämiesten SM- ja EM-kilpailuista. Lisäksi SM-mitaleille ovat yltäneet Lauri Kemppainen, Kari Nieminen, Pekka Turunen.

 

Voimanostajien toiminta jatkui menestyksekkäänä aina vuoteen 2004 asti. Vuoden 2004 syksyllä voimanostojaoston toiminta hiljeni, kun  Pontevan voimanostajat siirtyivät sankoin joukoin Lopelle perustettuun voimanoston erikoisseuraan.

 

PYÖRÄILY 1917-2002

Jo pyöräilyn perustamisvuonna 1917 otti Ponteva kolmoisvoiton piirin mestaruuskilpailuissa. Mitalijärjestys oli E. Korpinen, O. Lindqvist ja Einari Leino. Myös Väinö Meriluoto menestyi tuolloin kilpailuissa.

 

Hyvän alun jälkeen pyöräilyssä elettiin hiljaista aikaa kunnes vuonna 1935 alkoi lajin uusi tuleminen lähinnä Pauli Forsmanin ansiosta. 1930-luvun pyöräilijöitä seurassa olivat mm. Taisto Tuominen, Veijo Nieminen, Arvo Kivimäki, Rainer Pihlman, Heimo Simola, Erkki Hakonen ja Pentti Kanerva.

 

Sotavuosien syyksi voidaan laittaa pyöräilyn hiipuminen uudestaan Vasta olympiavuonna 1952 alkoi pyöräily jälleen nostamaan päätään Hyvinkäällä. Tuolloin Reijo Myyryläinen niminen nuorimies oli katsomassa olympialaisten maantiepyöräilyä, joka ajettiin Hyrylän ja Hyvinkään suunnalla. Saman vuoden syksyllä Myyryläinen osallistui Tampereella kilpailuihin, ollen neljäs. Siitä alkoi Reijo Myyryläisen nousujohteinen kehitys ja hyviä sijoituksia tuli kansallisissa kilpailuissa. Vuonna 1958 Myyryläinen nousi pyöräilijöiden A-luokkaan. 1959 hän oli TUL:n mestari ja vuotta myöhemmin hänet valittiin TUL:n parhaaksi pyöräilijäksi. Tuolloin hän oli Suomen edustajana DDR:ssä käydyissä kilpailuissa. TUL:n parhaaksi pyöräilijäksi hänet valittiin jälleen vuonna 1961. Voittoja ropisi kansallisissa kisoissa ja edustustehtäviäkin kertyi ympäri Eurooppaa. Myyryläisen pyöräilyura katkesi silmävammaan 1969, hänen kaaduttua Hyvinkään urheilukentällä ajetussa SE-kokeessa.

 

1960-luvulla hyviä menestyksiä saavuttivat myös Kari Nikkinen, Veikko Kytösaari, Seppo Myyryläinen, Voitto Svanström, Tero Aalto, Unto Parikka, Jukka Sundell sekä Seppo Tommola. Muita tuon ajan pyöräilijöitä Pontevassa olivat Keijo Monto, Tarmo Aalto, Tapio Vuorinen ja Kari Markkula.

 

Vuonna 1970 järjestettiin ensimmäinen Hyvinkään Kriterium-ajo Mustanmännistön kaduilla. 1974 järjestettiin ensimmäinen Hyvinkään Pyöräviikko tapahtuma, jonka päätapahtumana oli edellä mainittu Kriterium-ajo. Myös Intersport-ajo oli otettu alkukesän kilpailukalenteriin.

Viron kanssa tehtiin myös tiivistä yhteistyötä 1970-luvulla. Pontevan ehkä tuon ajan paras saavutus oli Kari Nikkisen voitto Viron Piritan-ajoissa. 1970-luvulla Pauli Päivinen saavutti myös arvokkaita kansallisia voittoja, kuten SM-hopeaa vuonna 1976 180 km maantieajossa. Nikkinen, Päivinen ja Immo Hyvärinen saavuttivat menestystä joukkueajoissa. Muita kansallisentason pyöräilijöitä 70-luvun alkupuolella olivat Matti Willberg, Unto Parikka, Seppo Neste ja Antero Parikka. Nuorten puolella parhaiten tuolloin oli menestynyt Kari Myyryläinen.

Kilpailumenestyksessä alkoi 1970-luvun loppupuolella vahva nousu ja nuortensarjoissa koettiin huippuhetket vuosina 1979-1982, jolloin valtaosa nuorten SM-mitaleista tuli Pontevalle.

 

Miesten puolella parhaat menestykset olivat vuosina 1985-1986, jolloin Pontevan pyöräilijät olivat maamme ykkösiä ja viimeiset menestykset tulivat 1992-1994.

Ylivoimaisesti parhaiten menestynyt pyöräilijä oli Kari Myyryläinen, joka saavutti yli 30 suomenmestaruutta, yli 60 voittoa ulkomailla, kaksi Pohjoismaiden mestaruutta, Maailmanmestaruuskilpailuiden yhdeksäs, olympiaedustus 1984 (joukkueenjohtajana Reijo Myyryläinen) ja TUL:n paras urheilija 1985. Kari oli ensimmäinen suomalainen ammattipyöräilijä, sopimus allekirjoitettiin 1986.

Muita SM kultaa saavuttaneita pontevalaisia ovat Petri Nykänen, Jouni Tikka, Jouni Laukkanen, Vesa Laakkonen, Jukka-Pekka Mykkänen, Petri P. Leppänen, Arto Mäkilä, Tuomo Ahosalmi ja Pasi Hotinen.

1983 Ponteva järjesti Pohjoismaiset mestaruuskilpailut ja SM kilpailuita järjestettiin kahdeksan kertaa.

 

1995 Pontevan pyöräilijöiden kärkijoukko siirtyi taloudellisten vaikeuksien takia Turun Urheiluliittoon.

Vuosina 1997-2002 seuran pyöräilyperinnettä jatkoi Marko Wallin.

Hyvinkään Pontevaa edustivat maastokisoissa myös Veikko Turunen ja Mika Nieminen

Kestävyystyyppiseen harrastukseen ja yksilölajeihin eivät suuret nuorisojoukot  enää mielellään hakeudu. Tämä kehitys oli viime vuosina havaittavissa myös osallistujamäärien pienentymisenä.

Kun paikkakunnalle oltiin pyöräilyn aktiivien harrastajien toimesta perustamassa pyöräilyn erikoisseuraa, katsottiin Pontevan pyöräilyjaoston aktiivisen toiminnan edellytykset loppuneeksi vuonna 2002.

 

YLEISURHEILU 1916-1997

Toiminnan alkuaikoina yleisurheilu suoritettiin maantiellä pitkien matkojen juoksun osalta, rata- ja kenttäurheilu suoritettiin Työväentalon tasaiseksi raivatulla pihamaalla. 1920-luvun alussa valmistui Hyvinkäälle urheilukenttä, jolloin harjoitus- ja kilpailumahdollisuudet paranivat huomattavasti. Vertailun vuoksi tuloksia 1917 järjestetystä piirinmestaruuskilpailusta, jossa Väinö Ahonen voitti 100 m ajalla 12,2, 200 m 25,1 ja seiväshypyn tuloksella 282 cm.

Muita piirinmestareita ja pistemiehiä olivat 1920-luvulla mm. Edvin Esko, Kaarlo Valli, Toivo Salo, Lauri Vuorio, Edvard Heikkilä, Vihtori Närhi, Urho Palm, Arvi Simola ja P. Niskanen.

Naisten piirimestaruus tuli myös 1920-luvulla naisten 4x100m viestijoukkueelle, jossa juoksivat Lyyli Saarikko, Hilja Kara, Ellen Leskinen ja Katri Vuorio.

Piirin parhaaksi yleisurheiluseuraksi Ponteva valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1926.

 

1930-luvulla käytiin lukuisia seurojen välisiä kilpailuja.

Menestyjiä olivat mm. Paavo Halme, Vilho Arjanne, Vilho ja Hannes Eloranta, Onni Taimi, Rauni ja Ahti Lappi, Pentti Berg, Taisto Onerva, Aarne Henriksson, Pentti Kanerva, Veikko Pylvänäinen, Paavo Ranta, Mauno Soini ja Vilho Eloneva.

Menestyneimpiä naisyleisurheilijoita olivat mm. Aune Sohlman ja Elsa Halme.

 

1940-luvun nimiä olivat mm. Aarre Backberg, Eino Heikkilä, Heimo Ranki, Helge Malila, Leo Vivolin, Aulis Hyypiä, Alpo Nieminen, Pertti Parikka, Erkki Eteläpää, Vilho Laakso, Ossi Pilvinen, Osmo Ruotsalainen, Urho Ojala, ja Kauko Piho. Naisissa Maija Kallio, Anja Vuorinen, Ritva Lepoaho, Taimi Ojala, Sirkka Savilaakso, Raili Talja, Anna-Kaarina Hakonen ja Anne-Mari Vuorinen.

1946 Hannes Eloranta voitti TUL:n mestaruuden seiväshypyssä tuloksella 360.

 

1950 Maija Kallio voitti TUL:n mestaruuden 80 m aitajuoksussa.

Eino Pajunen voitti TUL:n mestaruudet seiväshypyssä vuosina 1959 ja 1962. Pajusen ennätys oli 410.

 

1960-luvulla elettiin aaltoliikettä yleisurheilussa. Painopiste oli tuona aikana nuorissa, jotka saavuttivat menestystä kansallisissa kilpailussa. Parhaita 60-luvun nuoria yleisurheilijoita olivat Sirpa Forssel, Leena Kaarikivi, Irma Kämäräinen ja Risto Kilpijärvi ja jo 4-vuotiaasta kentän laidalla viihtynyt Jukka Sulalampi. Hänen menestymiskautensa alkoi vasta myöhemmin.

 

1970-luvulla Jukka Sulalampi saavutti ikäkausimestaruuksia ja ikäkausiennätyksiä roppa kauplla. Myös Suomen edustustehtäviä eri ikäluokissa kertyi useita. Myös Juha Anttonen menestyi hyvin 70-luvulla. Piirin mestaruuksia saivat yleisessä sarjassa myös Arto Tapaninen ja myöhemmin voimanostossa mainetta niittänyt Juhani Äijö.

!973 järjestettiin Hyvinkäällä Kalevan Kisat, jonka järjestelyistä vastasivat Hyvinkään Ponteva ja Hyvinkään Tahko.

1980 –luvulla elettiin Pontevassa vilkasta yleisurheilu aikaa Arto Tapanisen vetäessä yleisurheilujaostoa. 1981 järjestettiin Hyvinkäällä B-ikäisten piirin mestaruuskilpailut ja menestys oli yksi parhaita koko Pontevan yleisurheilun historiassa. Mitalisteja olivat mm. Mika Eronen, Jukka Havuluoto, Jari Koski, Markku Katajamäki. Yleisessä sarjassa parhaita menestyjiä olivat Arto Tapaninen, Tapio Sivula, Reino Laine Raimo Loikas Esko Koskinen, Heikki Pussinen.

Centrum –hölkkä oli monivuotinen Pontevan järjestämä juoksu tapahtuma Hyvinkäällä 1980-luvulla.

Jukka Sulalampi palasi takaisin Pontevaan ja niitti mainetta pikamatkoilla.

Nuoret viestijoukkue sijoittui 1983 hopealle TUL:n viestimestaruuskilpailuissa. Joukkueessa juoksivat Mika Eronen, Pertti Salo, Esa Koskinen ja Eero Kilpijärvi.

Kestävyysjuoksu perinnettä piti maineikkaasti yllä Keijo Viitanen.

1984 seuran parhaaksi yleisurheilijaksi valittiin Mika Eronen, jonka saavutuksia olivat 100 m TUL:n mestaruus ja SM 4. sija samalla matkalla.

Ponteva ja Tahko esittivät ensimmäisen kerran jo 1981 vetoomuksen kaupungille urheilukentän kunnostamiseksi. Uusi vierailu päättäjien luokse tehtiin vuonna 1986. Vasta vuonna 1991 saatiin viimeinkin Hyvinkäälle kansainväliset mitat täyttävä urheilukenttä (tartan-pinnoitteinen ja 8-ratainen, sähköisellä ajanotolla maustettuna).

Kentän kunnostusta odotellessa, lajikiinnostus hiipui ja yleisurheilua harrastaneet etsiytyivät muiden lajien pariin.

1990-luvulle lähdettiin Tommi Välskeen toimiessa yleisurheilujaoston vetäjänä.

Mika Eronen piti Pontevan yleisurheilumainetta yllä. 1990 Mika juoksi ennätyksekseen 100 metrillä 10,77, joka sivusi Jukka Sulalammen piiriennätystä. Saman vuoden syksyllä Mika siirtyi Karhulan Urheilijoihin.

1992 alkoi Pontevan yleisurheilu piristyä. Nuoria lupauksia olivat mm Hanna Karialho, Anu Peltokangas, Sanna Peltokangas, Nina Juntunen, Juha Karjalainen sekä Ville Kanninen.

Hanna Karialho saavutti kolme SM-pronssia tyttöjen 200 metrin aitajuoksussa 13-, 14-, 15-vuotiaiden ikäluokissa. Lisäksi hän saavutti menestystä myös tyttöjen moniotteluissa piiritasolla ja kuului myös maajoukkuevalmennusryhmään.

Yleisurheilujaosto järjesti aktiivista kilpailutoimintaa vielä 90-luvun alkupuolella. Kilpailutoimintaan kuului mm. TUL:n alle 15-vuotiaiden moniottelut kaksi kertaa, kansalliset juniorikilpailut sekä Ponteva Hölkkä- katujuoksutapahtuma. 

Kesäkausina yleisurheilujaoston toimesta  järjestettiin myös nuorille hyvinkääläisille maastojuoksu- ja yleisurheilukilpailuja. Näihin kilpailuihin

oli kaikilla halukkailla vapaa osanotto. Pontevan riveissä aktiivisia kilpaurheilijoita oli n 20. 

Kun 90-luvun puolessa välissä TUL:n ja SVUL:n yleisurheilun kilpailutoiminta siirtyi kattojärjestön SUL:n puitteissa tapahtuvaksi, siirtyi myös Pontevan yleisurheilutoiminta lähes kaikkien muiden yleisurheilua harrastavien TUL:n seurojen tapaan uuden kattojärjestön alle.

Tämä merkitsi konkreettisesti sitä, että esimerkiksi piiritason kilpailutoiminnassa olivat mukana kaikki piirin yleisurheilijat. Mestaruuskilpailut muuttuivat myös kovatasoisemmiksi ja samalla osanottajien määrä kasvoi. Tästä huolimatta Pontevan yleisurheilijat menestyivät mainiosti varsinkin alle 16-vuotiaiden sarjoissa

Jaoston toiminta loppui keväällä 1997. Siihen saakka nuorten valmennuksesta ja jaoston vetämisestä vastasi Pertti Salo.

 

VOIMISTELU 1902-1993

Voimistelu Pontevassa voidaan katsoa alkaneeksi jo Pontevan edeltäjä seuroissa Hyvinkään Alussa ja Villatehtaan ammattiosaston urheiluseurassa.

Alussa voimistelua harrastettiin miesten ja naisten lajina. Myöhemmin otettiin ohjelmaan tyttöjen ja poikien joukkuevoimistelu ja vuonna 1981 myös rytminen voimistelu.

Ensimmäiset kansalliset saavutukset olivat piirimestaruudet vuosina 1920-1922 Lauri Vuorion johtamalla joukkueella. Joukkueen rungon muodostivat Kalle Lehtinen, Hannes Saarinen, Väinö Syrjänen, Aarne Vikman, Oiva Helminen ja Eino Haapanen,

Muita maininnan arvoisia nimiä ovat Oskari Phil, Viljam Heininen, Kalle Aaltonen, Lauri Toivonen, Toivo Salo, Viljo Alho, Emil Ivars, Klas Lindfors, Vihtori Vuorinen, Roope Vuorinen.

Telinevoimistelun ensimmäisiä harrastajia olivat mm. Lauri Kara, Lauri Siven, Edvin Esko, ja Jalmari Nyberg.

Naisvoimistelua veti ensimmäiset vuosikymmenet Aino Vuorio. Naisvoimistelijoiden rungon muodostivat 1920-luvulla Elin Oblom, Iida Aaltonen, Elli Heino, Hilja Virtanen, Anni Grönroos, Ritva Vuorio, Helmi Oblom, Lilly Leino, Elsa Helenius, Tyyne Rantala, Helmi Toivonen, Bertta Leino, Martta Leino, Tyyne Nurminen, Helmi Nieminen, Taimi Lehtinen ja Toini Suonio.

Voimistelu ja naistoiminta kuului jatkossakin Pontevan lajivalikoimaan, vaikka mainintoja menestyksistä ei aikakirjoista löydykään. Ohjaajina on sodan jälkeen ja aina –60 luvulle asti toimineet mm. Anna Liisa Henriksson, Eila Virtanen, Meeri Haapanen, Toini Eloranta, Sirkka Alho, Hannes Eloranta ja Paavo Nurminen.

Varsinaista esiintymisjoukkuetta ei seuralla ollut, mutta suurissa tapahtumissa Pontevan voimistelijat kävivät esiintymässä. Voimistelijoiden vetäjänä 60-luvulta alkaen on ollut Raija Anttonen. Vuonna 1976 naisten liittopäiville osallistui Pontevasta yli 100 voimistelijaa

 

RYTMINEN VOIMISTELU

Rytminen voimistelu tuli kuvaan mukaan 1981, jolloin Hyvinkäälle muutti rytmisen kilpavoimistelun Suomenmestari Leila Jääskeläinen. Hänen johdollaan lajia alettiin harrastaa Pontevassa keväällä –81.

Ensimmäisissä kilpailuissa käytiin jo vuonna 1982.

1983 Ponteva järjesti kilpavoimistelun junioreiden SM-kisat. Kisat vietiin läpi Leila Vannisen (os Jääskeläisen) johdolla.

Minna Talvitie oli Pontevan ensimmäisiä menestyjiä kansallisella tasolla. 1984 Talvitie valittiin edustamaan Suomea Tsekkoslovakiaan. Samana vuonna Pontevan tytöistä kävivät Petra Hytönen ja Katja Siimestö Moskovassa kilpailemassa. Satu Mikkola osallistui vuonna 1986 Moskovassa järjestettyihin kilpailuihin.

Rytisen voimistelun lisäksi 1980-luvulla toimivat myös satujumppa ja naisten kuntojumppa.

Liiton valmennusryhmiin eri vuosina pääsi Pontevasta Petra Hytönen, Satu Maikkula ja Mirva Luoma.

Omia voimistelutyttöjä lähetettiin valmentajakoulutuksen ja näin saatiin kaiken tasoisille lajin harrastajille oma harjoitusryhmä.

Leila Vannisen muutettua pois Hyvinkäältä vuonna 1989, jäi voimistelun vetäminen seuran omien tyttöjen harteille. Valmennuksesta vastasivat pääasiassa Satu Maikkula, Marika Luoma, Minna Kouvo, Minna Talvitie ja , Satu ja Marika Kouvo.

Kausi 1992-1993 jäi Pontevan Rytmisen voimistelun viimeiseksi.

MÄKIHYPPY 1935-1992

Mäkihyppy otettiin seuran ohjelmaan 1935, kun odotettiin keskisuurenmäen valmistumista Sveitsiin vuosina 1935-1936.

Ensimmäiset jäsenten väliset kilpailut pidettiin 14.3 1936. Osanottajia olivat mm. Niilo Kant, Sakari Kuusela, Pentti Berg ja Ensio Lindell.

Ensimmäiset kansalliset kilpailut järjestettiin 22.3.1936.

30-31.1.1937 Ponteva järjesti III Työväen talviolympialaisten karsintakilpailut Hyvinkäällä.

 

1940-luvun mäkihyppääjiä olivat Urpo Lindgren, Jussi Valtanen, Eino Toivonen, Kauko Koivisto sekä nuorempaa ikäpolvea edustaneet Seppo Vuorio, Einari Huhtasaari ja Urho Ryökäs.

Urpo Lindgrenin ja Jussi Valtasen käsialaa on myöskin mäenlaskukilpailun nopea tuloksen laskentamenetelmä.

Vuoden 1949 heinäkuussa käytiin Hyvinkäällä erikoinen mäenlaskukilpailu. Sveitsin pieneen mäkeen rakennettiin kovalevyistä ja pahnoista alusta, jonka luistoa lisättiin kastelemalla alustaa vedellä. Kilpailun voitti Urpo Lindgren 21 metrin hypyllä.

 

Nimekkäimmäksi mäenlaskijaksi Pontevassa aikanaan kohosi Matti Lindroth, jonka saavutuksista voidaan mainita vuonna 1956 Tsekkoslovakiassa uudella mäkiennätyksellä saavutettu voitto. Voitto tuli myös 1957 Itävallassa kansainvälisessä kilpailussa. 1959 hän kävi kilpailemassa myös Neuvostoliitossa.  Lindroth saavutti myös useita piirin mestaruuksia ja nuorten TUL:n mestaruuksia.

1950 luvulla kilpaili Pontevan riveissä myös Väinö Suominen, Pentti Ojala ja Edvin Koivusaari.

 

1960-luvun mäkimiehiä olivat Lasse Saari, Matti Syrjä, Reino Kivistö, Pertti Kurppa, Seppo Olkkola, Markku Oksanen, Osmo ja Jorma Rautiainen, Erkki Usmi, Antero Förbom, Heikki Salo ja Hannu Huhtasaari.

Lasse Saari saavutti 1969 yleisen sarjan pronssimitalin TUL:n mestaruuskisoissa ja seuraavana vuonna hopeaa vastaavassa kilpailussa.

 

1970-luvun alussa alettiin kiinnittämään huomiota nuorten valmennukseen ja tuloksiakin tuli kun Kai Vilkman voitti kansakoululaisten Suomenmestaruuden.

 

Tahko lopetti 1983 mäkihyppytoiminnan ja lajin harrastaminen jäi Hyvinkäällä Pontevan harteille.

Kaupunki tarjosi Pontevalle hyppyrimäen kunnostusurakan ja tästä saaduilla varoilla hankittiin mm. nuorille kilpailuvarusteita.

 

1992 perustettiin Hyvinkäälle mäenlaskun erikoisseura ja Ponteva päätti lopettaa mäenlaskutoiminnan.

 

Pontevan Einari Huhtasaari on niittänyt mainetta aktiivi kilpailu-uransa jälkeen myös kansallisella tasolla erotuomari- ja toimitsijatehtävissä. Vuosina 1972-81 hän kuului Suomen Mäkituomariliittoon.1983-1989 Huhtasaari oli TUL: mäkituomariliiton puheenjohtaja. Huhtasaari osallistui 1978 Lahden MM-mäkikilpailun toimitsijatehtäviin ja oli useissa SM-kilpailuissa mäkierotuomarina.

HIIHTO 1916-

Hiihto on ollut Pontevan toimintamuotona seuran perustamisesta lähtien. Vuonna 1920 mainitaan Ponteva piirin parhaana hiihtoseurana.

Bertta Helin, Lilly Leino ja Helmi Nieminen voittivat 3 km joukkuehiihdon TUL:n talvijuhlissa 1924. Bertta Helin kävi kilpailemassa myös Neuvostoliitossa ja Saksassa.

1920-luvun maineikkaita hiihtäjiä seurassa olivat Taimi Lehtinen, Laura ja Meri Tolviander, Hilkka Virtanen, Raili Virtanen ja Bertta Helin (os. Virtanen).

1928 Bertta Helin sijoittui toiseksi TUL:n mestaruuskisoissa.

Mieshiihtäjiä 20-luvulla olivat mm. Vihtori Eloneva, Jalmari Nyberg, Toivo Kemppainen, Kalle Leino, Matti Kuusela.

Matti Kuusela sijoittui toiseksi vuonna 1928 TUL:n mestaruuskisoissa.

1929 Matti ja Eino Paronen ja Väinö Vuokko voittivat TUL:n nuorten 5 km mestaruuden. Albin Tolviander oli samoissa kisoissa toinen. Samana vuonna Matti Kuusela sijoittui hopealle ikämiesten TUL:n mestaruuskisoissa.

 

1930-luvun hiihtäjistä mainittakoon Pirjo Virtanen, Pentti Kanerva, Kauno ja Olavi Helminen, Toivo ja Oiva Friman, Vilho Nieminen ja Matti Oksanen.

Vuonna 1937 Ponteva järjesti Työväen III talviolympialaisten karsintakilpailut.

 

Naishiihtäjiä vuodelta 1947 voidaan mainita Lempi Sirenius, Jane Juntunen, Annikki Tuominen. Piirimestareita olivat Sirkka Lax 1949, Aira Heinäranta 1953 ja Martta Hermunen 1956.

 

1950 Uudenmaan lääniä käsittävässä 5 x 10 km viestissä otti voiton Pontevan joukkue, jossa hiihtivät Kauko Nikkanen, Mauri Viuhko, Väinö Nikkinen sekä Paavo ja Eino Aarniola. 

1955 järjestettiin yhdessä Tahkon ja Urheilu Toverien kanssa Suomen hiihtomestaruuskilpailut.

Naiset voittivat piirimestaruuden vuosina 1955, 1956 ja 1957 joukkueella Martta Hermunen Salme ja Anna-Kaarina Hakonen.

 

1963 rankattiin Ponteva kuudenneksi TUL:n koko maata käsittävässä pistekilpailussa.

1964 Ponteva järjesti TUL:n nuorten hiihto- ja mäenlaskumestaruuskilpailut.

 

Paikkakunnallamme toimi toinenkin TUL:n alainen seura Hyvinkään Hiihtäjät, joka valtasi harrastajia myös Pontevasta.. Kansallisia hiihtokilpailuja pidettiin vielä vuosina 1967-1972. Usmissa järjestettiin hiihtoleirejä nuorille.

 

Vuoden 1976 jälkeisissä seuran historiikeissa ei löydy mainintoja hiihtotoiminnasta.

 

PAINI 1916-

Alkutaipaleen painijanimiä olivat Usko Silen, Onni Pellinen, Emil Teriö, Eino Haapanen, Vihtori Nieminen, Jaakko ja Paavo Aho, Otto Lähteinen, Lauri Bergren, Kalle Into, Eino Liikanen.

Eino Haapanen voitti Työläispainin maailmanmestaruuden 1930.

Vuonna 1931 perustettiin painijaosto. Tuon vuosikymmenen painijoita olivat mm. Arvo ja Paavo Haapanen, Arvi Reunanen, Onni Into, Veikko Laajakallio, Alpo Rantanen, Toivo Ranta ja monet muut.

Vuonna 1937 kävi Pontevan painijoita kilpailemassa Tallinnassa. Painijoukkueen muodostivat Väinö Vaahtera, Ari Reunanen, Arvo Haapanen, P. Leppänen, Veikko Laajakallio, Paavo Haapanen ja Viljo Leino.

 

1940-luvun loppupuolella alkoi uuden sukupolven esiintulo.

Aarno Seppälä oli nelinkertainen TUL:n mestari vapaapainissa, edustus Suomen MM-kisajoukkueessa, Suomi-Ruotsi maaotteluedustus 1951 sekä useita maan edustustehtäviä ympäri Eurooppaa. Helsingin olympiaedustus 1952 kariutui valitettavaan loukkaantumiseen.

 

Pauli Uitto oli vapaapainin TUL:n mestari vuosina 1957 ja 1964 sekä hopeaa vuonna 1956. Olympiakarsintojen kolmas vuonna 1956. TUL:n Uudenmaan piirin parhaaksi urheilijaksi hänet valittiin vuonna 1964.

 

Piirimestareita 50- ja 60-luvulla ovat olleet myös Aleks Turunen, Veikko Lillbacka, Kalevi Närvänen, Joskia Vanhanen, Aarno ja Arvo Hämäläinen, Aleksanteri ja Niilo Jokela.

 

Vuoden 1966 jälkeisissä seuran historiikeissa ei löydy mainintoja painitoiminnasta.

 

 

NYRKKEILY 1923-

Hyvinkään nyrkkeilyn isänä voidaan pitää Pontevan Auno ”Abe” Tolvianderia. Hän toi nyrkkeilyn Hyvinkäälle vuonna 1923 ja oli alussa ainoa lajia kilpailumielessä harrastava urheilija Hyvinkäällä. Tolviander raivasi vuosien saatossa itsensä Suomen eturivin nyrkkeilijäksi. Vuonna 1925 hän voitti piirin mestaruuden ja seuraavana vuonna Tolvianderin lisäksi myös Reino Roshdet ylsi piirimestaruuteen. Muita 1920-luvun nyrkkeilijöitä Pontevassa olivat mm. Taito Kauranen, Albin Tolviander, Väinö Syrman, P. Halme, Eino Mutanen, T. Syrjänen ja Martti Juntunen.

 

1930-luvulla nyrkkeily eli seurassamme vahvaa aikaa. Piirimestaruuksia voitettiin lukuisia ja kilpailuita järjestettiin. Pontevalaisista Suomea pääsivät edustamaan 1933 Toivo Friiman ja 1934 Onni Taimi, 1935 Taito Kauranen, 1937 Veikko Backman ja Onni Taimi.

!930-luvun nimiä Pontevan nyrkkeilyssä olivat edellä mainittujen lisäksi mm. Tolvianderin veljekset, Eino Mutanen, Eino Rosell, Leo Suomalainen, Martti Juntunen, P. Laine, Pekka Suomalainen, Viljo Kanth, Tauno Oksanen, Aimo Niemitukia, A.Kanth ja monet muut.

 

1940 luvulla Veikko Backman edusti Suomea Tukholmassa. Yrjö Anttila saavutti SM pronssia vuonna 1941, SM hopeaa vuonna 1943, Suomen mestaruus 1944. Lisäksi hän saavutti useita TUL:n mestaruuksia ja edusti Suomea useissa kv. kilpailuissa. 1940-luvun nyrkkeilijöistä mainittakoon Laitisen veljekset Pentti, Ilmo ja Ahti. Ilmo Laitinen edusti Suomea Ruotsissa ja Norjassa käydyissä kilpailuissa.

 

1950 oli Pentti Laitisen menestysvuosi. Hän edusti Suomea useissa kansainvälisissä kilpailuissa. 1951 Pentti Laitinen voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa ja jatkoa seurasi seuraavana vuonna. Laitinen jätti olympiakarsinnat väliin, eikä näin tullut valituksi Helsingin olympialaisiin. Edustus tehtäviä Pentti Laitiselle kertyi 50-luvulla useita. 

 

Vuoden 1966 jälkeisissä seuran historiikeissa ei löydy mainintoja nyrkkeilytoiminnasta.

PESÄPALLO 1929-1956

Vuonna 1935 koettiin Pontevan pesäpallohistoriassa ensimmäinen menestyminen, kun voitettiin piirimestaruus joukkueella Jussi Alfving, Aulis Linna, Hannes Eloranta, Vilho Arjanne, Vilho Eloranta, Mauno Soini, Pirjo Virtanen, Pauli Rantanen ja Kaarlo Mannelius.

Piirimestaruuksia voitettiin myös 1937, 1938, 1939, 1940 ja 1946. Edellisten lisäksi mestaruuksia oli voittamassa Pentti Berg, Taisto Onerva, Pentti Kanerva, Onni Taimi, Osmo Sukanen, Toivo Friman, Veli Korte ja monet muut.

1930-luvulla seurassa oli kaksi miesten joukkuetta, yksi naisten ja kaksi nuorten joukkuetta.

Naisten tuon ajan joukkueesta mainittakoon Bertta Helin-Virtanen, Helmi Jokinen, Taimi Lehtinen, Aune Sohlman, Aino Salo, Sally Ekholm, Aunen Reunanen, Elsa Halme, Hildi Hagelin ja Paula Virtanen. Piirimestaruuksia naiset saavuttivat vuosina 1937, 1938, 1939, 1949, 1951 ja 1952.

Kun pesäpallo jäi pois seuran toiminnasta, jatkoi pesäpalloperinnettä Hyvinkäällä vuonna 1956 perustettu palloiluseura Apollo.

 

JALKAPALLO 1934-1956

Jalkapalloa oli seurassa pelattu jo 1920-luvulla, mutta virallisesti sen toiminta aloitettiin 1934. Kilpailutoiminta lähtikin nopeasti käyntiin ja ensimmäisenä vuotena pelattiin jo pelejä mm. Valkeakosken Koskenpoikia, Hämeenlinnan Kisaa ja Hangon Tovereita vastaan.

1946 Ponteva voitti piirin mestaruuden ja mestaruus uusittiin seuraavana vuonna. Myös nuoret saavuttivat piirimestaruuden 1947. Seuraavana vuonna jälleen sekä miehet, että nuoret voittivat piirin mestaruuden. 1948 Ponteva selviytyi Suomi-sarjan karsintoihin, mutta nousu jäi haaveeksi. Piirin mestaruuksia tuli myös vuosina 1949-1951.

Vuonna 1956 Pontevan jalkapallo siirtyi palloiluseura Apolloon.

Seuran jalkapallon eteen vuosia uurastaneista voidaan mainita Eino Mutanen, Toivo Simola, Kauko Sormunen ja Ilmo Lahtinen.

UINTI 1935-

Uintijaosto perustettiin siis 1935. Siihen kuuluivat Pauli Laine, Albin Tolviander ja Juho Alfving. Uintia harrastettiin tuolloin uima-altaalla Ahdenkallionkadun varrella.

Ensimmäinen tuloksia saavuttanut uimari Pontevassa oli Eero Otava. !940-luvulla Pontevan uintimainetta pitivät yllä mm. Armas Korhonen, Veikko Kaarnanen, Veikko Pylvänäinen, Kauko Karvinen, Lauri Kuokkanen, Anja Lappi, Sointu Salminen, Saara Backman, Aila Salttinen ja Pirkko Heinonen.

 

Vuoden 1966 jälkeisissä seuran historiikeissa ei löydy mainintoja uintitoiminnasta.

JÄÄKIEKKO 1951-1957

Jääkiekkoa pelattiin Pontevassa siihen asti, kunnes Apollo otti jääkiekon lajivalikoimaansa. Jääkiekon alullepanijoina Pontevassa olivat Aatos Ankkuri, Eino Riekkinen, Mauno Rautiainen, A. Jokivalli ja Aarne Hämäläinen.

Jääkiekon ohella pelattiin jääpalloa vuodesta 1945 alkaen. Vuosina 1946 ja 1948 voitettiin piirimestaruudet jääpallossa. Jääpallon kohtalona oli jäädä muiden lajien jalkoihin ja laji sammui kokonaan.

PÖYTÄTENNIS 1952-

Pöytätenniksen alkuaikojen saavutuksia olivat mm. Urho Jegoroffin ja Risto Haapasen sijoittuminen toiseksi nelinpelin piirimestaruuskilpailuissa 1952. 1961 sijoittui Pontevan joukkue toiseksi joukkueella Keijo Savilaakso, Esko Kuparinen ja Sakari Suuntala.

 

Vuoden 1966 jälkeisissä seuran historiikeissa ei löydy mainintoja pöytätennistoiminnasta.

YLEISTÄ HISTORIAA

Tietolähteenä käytetty mm. seuran 80-vuotisjuhlakirjaa.

 

 

1916

Voimistelu- ja Urheilu Seura Hyvinkään Ponteva perustettiin 4. heinäkuuta pidetyssä kokouksessa.

Jäseniä liittyi avauskokouksessa 78.

 

1916-1926                                                         

Seurassa harrastetut lajit: yleisurheilu, voimistelu, paini, hiihto ja pyöräily.

 

1926-1936

Jäseniä vuonna 1927 oli 120.

Uusina lajeina uinti, jalkapallo, pesäpallo ja mäkihyppy.

 

1936-1946

Jäseniä sotavuosina 299.

Uutena lajina nyrkkeily.

 

1946-1956

40-luvun lopussa lajeja olivat yleisurheilu, voimistelu, hiihto, paini, jää- pesä- ja jalkapallo, suunnistus, uinti sekä näyttämö- ja musiikkiharrastus. Suosituimpia lajeja olivat naisvoimistelu, jalkapallo sekä paini.

50-luvulle tultaessa Pontevan jäsenmäärä oli 803.

Olympiasoihdun Hyvinkään urheilukentälle toi Pontevan Pentti Laitinen.

Helsingin olympialaisiin valittiin Suomea edustamaan Pontevan kasvatti Aarno Seppälä. Hän joutui kuitenkin jättämään olympialaiset väliin loukkaantumisen takia.

50-luvun puolessavälissä jäsen määrä oli yli 1000, joista nuoria oli n. 600.

 

1956-1966

Vuonna 1959 Ponteva ja HUT järjestivät talviurheilujuhlat, jossa mukana oli mm. kaksi Neuvostoliiton maailman kärki mäkihyppääjää.

60-luvulle tultaessa pyöräily, hiihto, mäkihyppy, hiihto, kori- ja lentopallo sekä yleisurheilu olivat harrastetuimmat lajit. 60-luvun puolessa välissä myös suunnistus näytti jälleen heräämisen merkkejä.

1961 perustettiin Pontevan Veteraanikerho.

 

1966-1976

Seurassa toimivia lajeja olivat hiihto, mäkihyppy, koripallo, lentopallo, naistoiminta, voimistelu, painonnosto, pyöräily, suunnistus, yleisurheilu

1973 Ponteva järjesti yhdessä Tahkon kanssa Kalevan Kisat Hyvinkäällä.

1974 Pontevan lentopallomiehet nousivat SM-sarjaan. Visiitti jäi sillä kertaa yhden kauden pituiseksi.

1975 Ponteva ja Hyvinkään Rasti järjestivät hiihtosuunnistuksen MM-kilpailut Hyvinkäällä.

 

1976-1986

Seurassa harrastetut lajit rytminen voimistelu, yleisurheilu, kori- ja lentopallo, mäkihyppy, painonnosto, pyöräily ja suunnistus.

1982 Raimo Lehtonen saavutti yleisensarjan MM-hopeaa voimanostossa.

1981 miesten lentopallo nousi I-sarjaan

1984 Kari Myyryläinen edusti Suomea olympialaisissa.

1980 ensimmäinen ulkomaan vahvistus koripallossa.

 

1986-1996

Lajeja rytminen voimistelu, mäkihyppy, yleisurheilu, kori- ja lentopallo, pyöräily, suunnistus ja voimanosto.

1988 Pontevaan liittynyt Ari Anttas voitti suunnistuksessa Suomen mestaruuden.

1993 koripallo nousi 1-divisioonaan.

 

1996-2006

Lajit koripallo, lentopallo, yleisurheilu, suunnistus, voimanosto, pyöräily.

Jäsenmäärä vuonna 2005 oli 680, joista koripallossa n. 450.

Juhani Äijö saavutti ikämiesten voimailulajeissa lukuisia maailmanennätyksiä sekä MM- ja EM-mestaruuksia.